Aloitetaan siitä miten pääsin pitkän matematiikan C ja fysiikan A arvosanoilla yhteen Suomen arvostetuimpaan Yliopistoon, nimittäin Aalto-Yliopisto. Tarinahan menee niin, että 19-vuotiaana Järvenpään lukiosta päästyäni menin suoraan armeijaan unelmoiden, että pääsisin joskus Aaltoon opiskelemaan.
Olin armeijassa puoli vuotta 2012/2 ja pääsin sen jälkeen opiskelemaan Helsingin Metropolian Ammattikorkeakouluun(university of applied sciences). Opiskelun alussa asuin Korsoossa 1/2013 kaverini kanssa, mutta koulumatka oli lukion viidestä minuutista muuttunut 1h 15min ja oli kylmimpiä tammikuita taas pitkään aikaan. En siis jaksanut aina mennä kouluun ja jäin kotiin pelaamaan. Me irtisanouduttiin asunnosta ja sain asunnon Siltamäestä. Asuin siellä vuoden hirveiden kämppisten kanssa, joista kerron myöhemmissä blogeissani.Luulin pääseväni siistiin "opiskelijaelämään" kun pääsin Metropoliaan, mutta totuus oli se etten käynyt koko 1,5v missäkään "opiskelijabileissä". Sehän ei käynyt minulle lainkaan ja menin 6/2013 Aallon pääsykokeeseen. Otin turpaa ja aivan kunnolla, noin 6/40 ja tarvitsin vähintään 20/40. Jatkoin tämän jälkeen vain normaalisti koulunkäyntiä taas ensi vuoteen, jolloin minulle tuli hirveä motivaatio opiskella tyttöystävän ja monen muun tekijän takia.
Laadin 4/2014 hullun opintosuunitelman, joka meni jotakuinkin näin:
- 8h/päivässä lukemista ja tehtävien tekoa edellisen vuoden Dia-valmennuskurssin kirjasta, jonka sain kaveriltani Miika(Opiskelee Automaatio- ja systemaattitekniikkaa).
- Paperillani oli luvusta 60 alaspäin pääsykoe päiviin, koska niin paljon oli enää päiviä jäljellä.
- Seinäni olivat täynnä mielestäni mahdollisia pääsykoetehtäviä ja kaavoja mitä piti opetella ulkoa.
Kesä alkoi varhain huhti-toukokuussa, mutta minun oli pakko päästävä Aaltoon. Psyykkasin itseni niin, että "Pääsen Aaltoon, enkä vain yritä päästä". Myös monet kaverini kannustivat minua ja sain oikean asenteen opiskella. En ollut ikinä opiskellut niin paljoa kuin tuolloin ja koittanut sisäistää niin monia eri käsitteitä niin lyhyessä ajassa.
Päivät alkoivat lähestyä loppua, kauhea paniikki päällä ja todella kaunis sää ulkona. Pakko oli lukea lisää ja päästävä Aaltoon oli asenne loppuun asti, kunnes istuinkin jo Aallon salissa koepaperi nenäni alla. Pistin kynän sauhuamaan, mutta matematiikan koe oli aivan mahdottoman vaikea. Yritin kaikkeni ja tein ihan loppuun asti. Ja siitä tuli 9/36, ensimmäisestä tehtävästä 1/6 pistettä... En tietenkään tiennyt mitä sain silloin , mutta seuraava koe oli fysiikka. Siinä minulla oli paljon paremmat mahdollisuudet pärjätä tai ainakin niin minä silloin ajattelin. Koe oli yhtä vaikea kuin se aina on ollut ja minä sain siitä jopa puolet oikein 18/36.
Sain parin viikon päästä kokeesta tietää pisteistäni ja ne olivat (18+9)* 5/9 + 3 ensihakutoive. Eli yhteensä 18/40 ja tarvitsisin noin 20 pistettä edellisien vuosien pisterajojen mukaan. Olin pettynyt ja hyvin surullinen. Kerroin kaikille, että jäin parista pisteestä vaille ja olisi pitänyt osata matematiikan ensimmäinen tehtävä. Pari viikkoa olin kertonut kaikille etten päässyt Aalton, kunnes pisteraja ja tulokset tulivat julki. Olin tyttöystäväni kanssa kotona ja päätin katsoa aamulla kuitenkin, että jos jotenkin hirveellä onnella olisin päässyt sisään. Niin siinä KÄVI, pääsin sisään ja huusin riemusta! Kerroin läheisimmilleni ja sitä ilon määrää, kun on ollut kaksi viikkoa ihan allapäin. Silloin alkoi elämä hymyilemään ja kaikki ympärillä vain hymyilytti. Se lämmin tunne kehossa ja mitä parasta, minun todellinen Opiskelija-elämä alkaa nyt 9/2014.
